Mitä robottiavusteinen kävelykuntoutus tuo AVH-kuntoutukseen?
Kävelykyvyn palautuminen on usein yksi keskeisistä tavoitteista aivoverenkiertohäiriön jälkeisessä kuntoutuksessa. Kävelyharjoittelussa tarvitaan riittävästi toistoja, mutta haastavampien kuntoutujien osalta suuren toistomäärän saavuttaminen perinteisin menetelmin voi olla hankalaa.
Robottiavusteinen kävelykuntoutus tarjoaa mahdollisuuden kävelyharjoittelun toteuttamiseen jo hyvin varhaisessa vaiheessa kuntoutusta. Robotin avulla kuntoutuja voi harjoitella kävelyä turvallisesti ja omalle toimintakyvylle sopivalla intensiteetillä.
Mutta miltä tiedämme robottiavusteisen kävelykuntoutuksen vaikuttavuudesta suomalaisessa kuntoutusympäristössä?
Uusi tutkimus tuo tietoa kävelyrobotin kliinisestä käytöstä Suomesta
Vuonna 2026 julkaistussa suomalaisessa tutkimuksessa, Tuliniemi et al. (2026) Robot-Assisted Gait Rehabilitation in Stroke Patients – A Descriptive Retrospective Cohort Study, tarkasteltiin robottiavusteista kävelykuntoutusta akuuttivaiheen AVH-kuntoutujilla Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella Soitessa.
Tutkimukseen sisältyi 31 potilasta, jotka harjoittelivat Lokomat-kävelyrobotilla Kokkolan keskussairaalassa vuosina 2018–2022. Tutkimuksessa hyödynnettiin potilastietoja, FIM-toimintakykymittauksia sekä kävelyrobotin harjoittelusta tallentamaa tietoa. Yhteensä aineistossa oli 279 robottiavusteista harjoituskertaa.
Enemmän askelia ja pidempi kävelymatka
Tulokset viittaavat siihen, että varhaisessa vaiheessa toteutettu robottiavusteinen kävelykuntoutus soveltuu osaksi AVH-potilaiden kuntoutusta myös normaalissa sairaalaympäristössä.
Harjoittelun edetessä potilaiden yhden harjoituskerran aikana ottamien askelten määrä kasvoi selvästi. Ensimmäisellä harjoituskerralla askelia kertyi keskimäärin 563, kun 16. harjoituskerralla niitä kertyi 1 534. Samaan aikaan keskimääräinen kävelymatka kasvoi 305 metristä 783 metriin. Robotin tarjoaman kehonpainon kevennyksen tarve puolestaan väheni harjoittelun aikana noin 67 prosentista 56 prosenttiin.
Myös toimintakyvyssä tapahtui muutosta. Keskimääräinen FIM-kokonaispistemäärä nousi noin 54 pisteestä 94 pisteeseen, ja tutkimuksessa havaittu muutos ylitti kirjallisuudessa esitetyn kliinisesti merkittävän muutoksen rajan.
Teknologian arvo osana kuntoutusprosessia
Robottiavusteisessa kävelykuntoutuksessa keskeinen etu on suuri toistomäärä, joka robotin avulla voidaan saavuttaa. Tutkimusaineistossa yhden harjoituskerran mediaani oli 993 askelta ja 500 metriä. Kävelyrobotilla harjoittelun etuihin kuuluu lisäksi se, että harjoittelua voidaan skaalata kuntoutujan toimintakyvyn mukaan. Tämä mahdollistaa aikaisen aloituksen lisäksi progressiivisen harjoittelun.
Robotiikan merkitystä kuntoutuksessa ei kuitenkaan kannata tarkastella vain yksittäisen laitteen kautta. Olennaisempaa on miettiä, mitä teknologia mahdollistaa yhtenä kuntoutuksen osa-alueena. Teknologia ei myöskään korvaa fysioterapeutin ammatillista osaamista. Terapeutin tehtävänä on edelleen arvioida kuntoutujan toimintakykyä, asettaa harjoittelulle tavoitteet ja määritellä, milloin ja miten robottiavusteinen harjoittelu tukee muuta kuntoutusta.
Kliininen data täydentää kontrolloitujen tutkimusten antamaa tietoa
Tutkimuksesta erityisen mielenkiintoisen tekee se, että aineisto on kerätty normaalin kliinisen toiminnan yhteydessä. Tulokset kuvaavat kuinka robottiavusteista kävelykuntoutusta on toteutettu osana AVH-kuntoutusta suomalaisessa sairaalaympäristössä.
Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, että havaitut toimintakyvyn muutokset olisivat seurausta yksinomaan robottiavusteisesta harjoittelusta. Tutkimuksessa ei ollut verrokkiryhmää, ja potilaat saivat samanaikaisesti myös muuta kuntoutusta. Lisäksi aivoverenkiertohäiriön jälkeinen spontaani toipuminen vaikuttaa toimintakyvyn kehittymiseen.
Tulokset antavat kuitenkin käytännön tietoa siitä, kuinka robottiavusteinen kävelykuntoutus voidaan integroida osaksi AVH-potilaiden kuntoutusta Suomessa ja ne muodostavat pohjaa aihetta käsitteleville jatkotutkimuksille.
Kuntoutusteknologian hyötyjä voidaan tarkastella myös kustannusten ja resurssien käytön näkökulmasta. Nordic Healthcare Groupin vuonna 2019 tekemässä kustannushyötyanalyysissä robottiavusteisen kävelykuntoutuksen arvioitiin vähentävän AVH-kuntoutuksen kustannuksia perinteiseen kävelykuntoutukseen verrattuna. Kahdeksan vuoden tarkastelujaksolla keskimääräinen potilaskohtainen säästö oli 17 prosenttia. Raportissa tunnistettiin lisäksi robottiavusteisen kuntoutuksen mahdollisuus vapauttaa fysioterapeuttien työaikaa muuhun hoito- ja kuntoutustyöhön. Kustannushyödyn arvioitiin muodostuvan sekä kuntoutusjakson aikaisesta vähäisemmästä henkilöstöresurssien tarpeesta että kuntoutujan myöhemmästä kevyemmästä palvelu- ja avustustarpeesta.
Tutkitun tiedon pohjalta nousee esille tärkeä kysymys tulevaisuuden kuntoutuksesta: Miten teknologia voidaan integroida osaksi kuntoutusta niin, että se lisää aktiivista harjoittelua ja tukee terapeutin työtä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti?
Tätä keskustelua jatkamme Fysioterapia & Kuntoutus -tapahtumassa. Tervetuloa kuuntelemaan puheenvuoromme aiheesta tapahtumalavalle torstaina 10.9. klo 10.00 tai tule juttelemaan osastollemme 5e41!
Lähteet:
Tuliniemi K, Tuominen V, Herse F, Nolvi K, Lahelma M, Cansel A, Kokki H. Robot-Assisted Gait Rehabilitation in Stroke Patients – A Descriptive Retrospective Cohort Study. F1000Research. 2026;15:428. Version 1. DOI: 10.12688/f1000research.168911.1.
Tutkimuksen rahoitti Fysioline Oy. Fysioline osallistui tutkimuksen suunnittelun muotoiluun ja käsikirjoituksen valmisteluun, mutta ei tutkimusaineiston keräämiseen tai analysointiin.
Tutustu tutkimukseen F1000Research-palvelussa: https://f1000research.com/articles/15-428/v1
Nordic Healthcare Group.Kuntoutusrobotiikan kustannushyöty AVH-potilaiden kävelykuntoutuksessa. 2019.
Ville Tuominen
Business director, Fysioline Oy
