Fysioterapia harrastamisen tukena

26.8.2024

”Fysioterapia on terapiaa, jonka keskeisenä tavoitteena on ylläpitää ja parantaa ihmisten toimintakykyä ja liikkumista. Fysioterapiassa arvioidaan asiakkaan terveyttä, liikkumista, toimintakykyä ja toimintarajoitteita hänen omassa elin- ja toimintaympäristössä. Yleensä fysioterapian toimenpiteet kohdentuvat synnynnäisen vamman, sairauden, tapaturman tai ikääntymisen aiheuttamaan alentuneen toimintakyvyn edistämiseen fysioterapeuttisen ohjauksen ja neuvonnan, terapeuttisen harjoittelun sekä manuaalisen terapian keinoin. Fysioterapian ydinosaamisalueita ovat toimintakyvyn arviointi, vuorovaikutus, terapia sekä opetus ja ohjaaminen.” (wikipedia.org) 

Näin wikipedia määrittelee fysioterapian. Allekirjoitan kaiken yllälukemani! Tuota kaikkea on fysioterapia. Oma kokemukseni on fysioterapia viikoittain 25 vuoden ajan. On siis tultu iholle tavalla ja toisella. Ammattilaisilla on ollut yksilöllisiä työotteita ja ajatuksia. Todellinen käsityöammatti, joka voi vaatia kekseliäisyyttä asiakkaan motivoimiseksi niihin liikkeisiin, jotka eivät ole tai tunnu aina mukavilta. Arvostan! 

Omassa työssäni liikunnan parissa kohtaan toimintarajoitteisia liikkujia, joista useilla säännöllinen fysioterapia on osana arkea. Kuulen kaikenlaisia ajatuksia fysioterapiasta. Jonkun mielestä tylsää, toinen on löytänyt mahtavan avun fysioterapiasta ja -peutista, joillekin se saattaa olla ainoita sosiaalisia kohtaamisia viikossa, jotkut pohtivat sen tarpeellisuutta, joillekin lähes elinehto pysyäkseen toimintakykyisinä. Sitten on joukko, joiden mielestä fysioterapia on samaa kuin liikunta. Molemmilla voi olla samankaltaisia tavoitteita tai tuloksia, mutta eroa selittelen sillä, että harrastamaan mennään omasta tahdosta ja halusta, fysioterapiaan lääkärin lähetteellä – näin karkeasti jaoteltuna. Voi olla, että liikunnan harrastaminen ei ole lainkaan tavoitteellista, kun taas fysioterapiassa asetetaan tavoitteet.  

Sitten löytyy myös se joukko toimintarajoitteisista liikkujista, joiden fysioterapia on harrastamisen tuki. Henkilö harrastaa jotakin tiettyä lajia ja sitä kautta on löytynyt yhteinen sävel fysioterapiassa esimerkiksi harjoitteisiin. Muutaman henkilön osalta luulen, että fysioterapeutti on osannut vetää oikeasta narusta ja kertonut miten harjoite auttaa oman lajin harrastamisessa. Toisaalta asiakas on voinut myös itse hyödyntää fysioterapeutin osaamista ja kysyä lajiharjoittelusta. Tässä ollaan mielestäni asian ytimessä. Jos asiakas on innokas lajiharjoittelija, mutta esim. vamma vaikeuttaa vaikkapa lajivälineen (esim. maila) oikeanlaista käsittelyä saattaa fysioterapeutilla olla ideoita oikean asennon löytymiseen ja tukilihasten harjoittamiseen. Fysioterapeutti osaa myös miettiä lajissa mahdolliset rasitusvammat ja niiden ennaltaehkäisyn tietyin harjoittein. Tämä on sitä kuuluisaa yhteistyötä, jolla saadaan hyvää aikaan. Asiakkaalla on motivaatio lajiin ja fysioterapeutilla ammattitaitoa tukea sitä. Kuten Wikipediassa sanottiin ” Fysioterapian ydinosaamisalueita ovat toimintakyvyn arviointi, vuorovaikutus, terapia sekä opetus ja ohjaaminen”, niin tästähän on kysymys. Opetuksesta ja ohjaamisesta. Oma uskoni on, että sekä fysioterapia että harrastaminen voivat tukea toisiaan. Kunnon kohottamiseen fysioterapia kerran viikossa ei todellakaan riitä, vaan vaatii myös omaehtoista liikkumista ja toimintaa.  

Sopiva liikuntamuoto löytyy kokeilemalla 

Omaehtoisen liikunnan löytyminen voi olla joskus haasteellista. Toimintarajoitteiset henkilöt eivät tiedä mitä voisivat harrastaa tai mihin kaikkeen oma toimintakyky riittää. Tässäkin fysioterapeutti voi olla apuna. Erilaiset yhdistykset järjestävät liikuntatoimintaa. Kaupunkien ja kuntien soveltavan liikunnan tarjonta on hyvä tarkistaa. Suomen Paralympiakomitealla on Löydä oma-seurapalvelu, josta löytää lajin tai paikkakuntahaun mukaan liikuntatarjontaa. Jos ei oma paikkakunta tuota tulosta, niin palvelu antaa lähinnä olevan paikkakunnan mahdollisuudet. 

Erilaiset välineet ovat osa soveltavaa liikuntaa. Jos henkilö käyttää pyörätuolia, niin sillä ei voi hiihtää, vaan tarvitaan alle hiihtokelkka. Välinevuokraamot ovat tähän oiva ratkaisu. Välineitä vuokraavat tahot on koottu yhteen välineet.fi -sivustolle, josta näkee vuokrattavat välineet ja vuokrausohjeet. Vuokraaja maksaa välinevuokran sekä mahdolliset kuljettamiseen liittyvät kulut. Voi kokeilla erilaisia vuokravälineitä ja vasta sitten miettiä niiden hankintaa. Tässä kohtaa myös fysioterapeutilla on roolinsa. Jos päättää hankkia välineen, niin usein hakuprosessiin tarvitaan ammattilaisen lausunto ja sen voi tehdä fysioterapeutti, joka tuntee sinut ja tarpeesi. Ota siis fysioterapeuttisi mukaan välinekokeiluun! 

Fysioterapiassakin on mahdollista tehdä harraste- ja liikuntakokeiluja, jos henkilö saa Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen yksilöterapiaa. ”Liikunta- ja harrastuskokeilun tavoitteena on, että asiakas löytää itselleen ja mahdollisesti perheelleen sopivan harrastuksen, joka edistää asiakkaan kuntoutumista. Liikunta- ja harrastuskokeilu on asiakkaan kuntoutuspäätöksessä myönnetyn terapiakäynnin pituinen. Asiakkaan kuntoutuspäätöksessä myönnetyistä terapiakäynneistä enintään 5 käyntiä voi toteutua liikunta- ja harrastuskokeiluna. Asiakas vastaa omista liikunta- ja harrastuskokeilun kustannuksista, esimerkiksi pääsymaksusta, ja terapeutti vastaa omista kustannuksistaan (kela.fi).” Tämä ei ole tietenkään itsestään selvää, vaan vaatii myös asiakkaan aktiivisuutta. Tämä mahdollisuus on kuitenkin hyvä muistaa. 

Lopuksi kehotankin meitä kaikkia liikkumaan ja tekemään fysioterapiasta oman näköistä ja tuntuista. Liikkeet, jota eivät tunnu kivoilta tai motivoivilta, niin muistetaan, että hyöty on vasta edessäpäin! Fysioterapia on mahdollisuus kaikille toimintarajoitteisille henkilöille, joille sitä on myönnetty. Se on myös mahdollisuus fysioterapeutille haastaa itseään työssään ja antaa ammattitaitonsa asiakkaan käyttöön. Yhteistyöllä – ei yksin!  

Fysioterapia ja kuntoutusmessutkin tehdään yhteistyössä. Niinpä toivotankin kaikki tervetulleeksi Suomen Paralympiakomitean osastolle etsimään, kuulemaan ja kyselemään tietoa mahdollisuuksista harrastamiseen ja välineisiin.

Messuilla tavataan!

Tiina

Tiina Siivonen

Paralympiakomitean verkostokoordinaattori, joka pyörätuolinkäyttäjänä on päässyt mukaan fysioterapian mahdollistavaan maailmaan. 

---

Tervetuloa kuuntelemaan Suomen Paralympiakomitean toiminnasta lisää!

Tiina kertoo mitä ja miten urheilun ja liikunnan apuvälineitä voit hyödyntää kuntoutuksen tukena. Tule kuulolle ke klo 11 ja to klo 10.30 – Välineellä on väliä