Aktiivisen ajan lisääminen kuntoutuksessa

Tiimityö ja teknologia aktiivisen kuntoutusarjen kulmakivinä

Kuten tiedämme, kuntoutuksessa pätee samat lainalaisuudet kuin muussakin oppimisessa – tulosten saavuttaminen vaatii toistoja ja säännöllistä harjoittelua.

Olen työssäni kiertänyt ja nähnyt lukuisia kuntoutuskeskuksia, klinikoita ja sairaaloita ympäri Eurooppaa. Jokaisessa paikassa käytänteet ovat hieman erilaisia, mutta yhteisenä haasteena on löytää tapoja aktivoida kuntoutujaa varsinaisten kuntoutusaktiviteettien ulkopuolella.

Kuntoutujan arjessa yllättävän suuri osa päivästä on passiivista aikaa, erityisesti viikonloppuisin ja iltaisin, kun ohjattua toimintaa on vähemmän. Passiivisuus on turhauttavaa etenkin niille kuntoutujille, jotka tuntevat, etteivät edisty riittävästi. Lisäksi se voi aiheuttaa sekundäärisiä haittavaikutuksia, kuten verenkierto- ja aineenvaihduntaongelmia.

Miten sitten lisätä aktiivista aikaa, kun resurssit ovat tiukalla?

Ensimmäinen askel aktiivisen ajan lisäämisessä on oivallus siitä, että kuntoutus ei ole pelkästään terapeuttien vastuulla. Tämä lähestymistapa korostaa tiimityötä, jossa hoitajat, avustajat ja terapeutit voivat yhdessä tukea kuntoutujia aktiivisemmassa kuntoutuksessa.

Hyvä esimerkki ja askel hyvään suuntaan on monesta suomalaisestakin kuntoutuskeskuksesta tuttu näky, jossa yhteisistä tiloista löytyy esimerkiksi polkulaitteita tai kuntoutuskäyttöön soveltuvia crosstrainereita sekä kuntopyöriä. Näitä laitteita saa vapaasti hyödyntää ohjatun ajan ulkopuolella.

Olen päässyt vierailemaan muutamissa edistyksellisissä kuntoutuskeskuksissa, joissa inaktiivisen ajan haastetta on ratkottu ottamalla käyttöön kuntoutustavoitteeseen kohdistetun harjoittelun mahdollistavia laitteita. Nämä teknologiaa hyödyntävät laitteet poikkeavat pelkän fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen tarkoitetuista laitteista, sillä terapeutti määrittää ja tallentaa niihin kuntoutujan tavoitteiden mukaiset harjoitukset. Harjoitukset saattavat sisältää esimerkiksi kognitiivista harjoittelua liikkeeseen yhdistettynä.

Käyttöliittymiltään helpot laitteet siirretään illoiksi ja viikonlopuiksi terapiatiloista yhteisiin tiloihin, joissa niillä voi harjoitella esimerkiksi hoitajan tai läheisten tuella. Tällaisilla laitteilla kuntoutujille voidaan tarjota mielekästä ja motivoivaa, ja ennen kaikkea yksilöllisesti räätälöityä omatoimista tekemistä. Ne ovat myös investointina kannattavia, sillä käyttöaste pysyy suurena terapia-aikojen ulkopuolelle asettuvan harjoittelun ansiosta. 

Osallistaminen omatoimiseen harjoitteluun lisää motivaatiota

Uudenlaisella ajattelulla ja oikein valituilla laitteilla voimme siis lisätä aktiivista aikaa kuntoutuksessa. Tavoitteena on, että kuntoutusjaksoon käytetty kokonaisaika vie kuntoutujaa eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla kohti parempaa toimintakykyä ja elämänlaatua.

Lisäksi on tärkeä muistaa, että kuntoutujan osallistaminen omatoimiseen harjoitteluun ei ainoastaan lisää aktiivisuutta, vaan myös motivoi häntä ottamaan vastuuta omasta kuntoutuksestaan.

Marjo

Marjo Jännes-Malm

tuotepäällikkö, fysioterapeutti, Fysioline Oy

---

Tule kuulemaan lisää ajatuksiamme aktiivisen ajan lisäämisestä messuille to 3.10. klo 11.30 sekä tutustumaan aktiivisuuden lisäämiseen suunniteltuihin laitteisiin Fysioline Oy:n osastolle 5g31!