Suojaako hyvä fyysinen kunto koronavirukselta?

Voimaharjoittelua HUR älykuntosalilla hyvä hygienia ja turvavälit huomioiden.

Elämme poikkeuksellista epätietoisuuden ja rajoitusten sävyttämää aikaa, joka koskettaa meitä kaikkia. Koronaviruksen ominaisuuksia tutkitaan pikavauhtia, jotta ymmärtäisimme paremmin, miten terveyden vakava uhka nujerretaan. Tiedämme, että ikäihmiset ovat sairautensa vuoksi, kuten korkean verenpaineen, diabeteksen, sepelvaltimotaudin tai keuhkoahtaumataudin, muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion (1). Paras tapa välttyä infektiolta on altistuksen välttäminen kokonaan, mutta pystymmekö ehkäisemään tautia tai nopeuttamaan siitä toipumista pitämällä huolta hyvästä fyysisestä kunnosta?

Edellä mainittuihin sairauksiin liittyy usein matala-asteinen tulehdus. Koronaviruksen iskiessä tulehdusreaktio voimistuu ja oireiden vaikeutuessa erityisesti keuhkojen toiminta voi heikentyä. Tautiin voi liittyä lisäksi ns. tulehdusmyrsky (Cytokine Storm) vaikeuttaen oireita edelleen (2). Liikuntaharjoittelun tiedetään parantavan immuunipuolustusjärjestelmäämme tuottamalla tulehdusta ehkäiseviä ja lieventäviä proteiineja ja toisaalta vähentämällä tulehdusta aktivoivia mekanismeja (3). Lihas voi toimia immuunielimenä ja tuottaa akuutin immuunivasteen proteiineja ja siten vahvistaa säännöllisen liikuntaharjoittelun tuottamaa suojaa koronavirusta vastaan (4). Vaikka tutkimustietoa hyvän kestävyys- ja lihaskunnon merkityksestä elimistön reagointiin koronavirukseen on toistaiseksi vähän, vaikuttaa kuitenkin siltä, että suojaavaa puskuria taudin vakavia oireita vastaan hyvä kunto rakentaa (3). Tätä tukee myös vakuuttava liikunnan tuottamien terveyshyötyjen näyttö ja sen promovointi hyvän fyysisen toimintakyvyn, vireämpien aivojen, kaatumisten ehkäisyn ja paremman elämänlaadun näkökulmasta (5).

Vaikka ymmärrämme säännöllisen liikuntaharjoittelun tuottavan yksilöllisiä vasteita terveysmuuttujissa, kuten kestävyyskunnossa (6) tai lihaskunnossa (7), kannattaa sekä yksilöllisesti räätälöityä kestävyysliikuntaa että lihasvoimaharjoittelua toteuttaa säännöllisesti. Perimä vaikuttaa saavutettavaan terveyshyötyyn ja vaikkei kestävyyskunto yksilötasolla harjoittelujakson jälkeen nousisikaan kovin paljon, voi terveyshyöty näkyä esimerkiksi hyvän HDL-kolesterolin merkittävänä nousuna (8). Hyvänä esimerkkinä säännöllisen sekä kestävyys- että voimaharjoittelun jalkauttamisesta arkeen voidaan katsoa vaikkapa juuri julkaistua kansainvälistä hoito- ja kuntoutussuositusta sydänpotilaille (9). Riippumatta arjen haasteista ja vakavaan tautiin liittyvästä huolesta, jatketaan periksi antamatta fyysisesti aktiivista elämäntapaa ja säännöllistä liikuntaharjoittelua hyvän kunnon ja vastustuskyvyn ylläpitämiseksi.

Arto J. Hautala, FT, THM, ft
Fysioterapian dosentti, tutkimus- ja koulutusjohtaja
Kardiologian sydäntoimenpiteiden tutkimusryhmä
Oulun yliopistollinen sairaala,
Oulun yliopisto ja HUR Oy
Sähköposti: arto.hautala@hur.fi

Artolla on yli 20 vuoden kokemus sydän- ja verenkiertoelimistön toiminnan tutkimisesta ja sen yhteydestä liikuntaan niin terveillä tutkittavilla kuin sydänpotilailla. Hän on ollut mukana asiantuntijana, kouluttajana ja tutkijana lukuisissa liikuntalääketieteen tutkimus- ja kehittämishankkeissa sekä Suomessa, että kansainvälisesti. Arto on Liikunnan käypä hoito suosituksen asiantuntija ja sepelvaltimotautipotilaan liikunnallinen kuntoutus – suositus työryhmän puheenjohtaja ja kokoava kirjoittaja. Tällä hetkellä hän työskentelee tutkimus- ja koulutusjohtajana HUR Oy:ssä sekä vanhempana tutkijana Oulun yliopistollisen sairaalan kardiologian sydäntoimenpiteiden tutkimusryhmässä.

HUR on Fysioterapia & Kuntoutus -tapahtuman kumppani

Fysioterapia & Kuntoutus -koulutuspäivät järjestetään verkkotapahtumana 22.-23.4.2021.

Fysioterapia & Kuntoutus -tapahtuma järjestetään kokonaisuudessaan seuraavan kerran syksyllä 2022. Tällöin mukana messut ja koulutuspäivät.

Lähteet:

1. Zhou F, Yu T, Du R et al. Clinical Course and Risk Factors for Mortality of Adult Inpatients With COVID-19 in Wuhan, China: A Retrospective Cohort Study. Lancet 2020. 28; 395: 1054-1062.
2. Mehta P, McAuley DF, Brown M et al. COVID-19: Consider Cytokine Storm Syndromes and Immunosuppression. Lancet 2020. 28; 395: 1033-1034.
3. Zbinden-Foncea H, Francaux M, Deldicque L, Hawley JA. Does High Cardiorespiratory Fitness Confer Some Protection Against Pro-Inflammatory Responses After Infection by SARS-CoV-2? Obesity 2020 Apr 23. doi: 10.1002/oby.22849. Online ahead of print.
4. Langhans C, Weber-Carstens S, Schmidt F et al. Inflammation-induced acute phase response in skeletal muscle and critical illness myopathy. PlosONE 2014. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0092048
5. Jiménez-Pavón D, Carbonell-Baeza A, Lavie CJ. Editorial: Physical Exercise as Therapy to Fight Against the Mental and Physical Consequences of COVID-19 Quarantine: Special Focus in Older People. Editorial Prog Cardiovasc Dis 2020. 24; S0033-0620(20)30063-3.
6. Hautala AJ, Kiviniemi AM, Mäkikallio TH et al. Individual Differences in the Responses to Endurance and Resistance Training. Eur J Appl Physiol 2006. 96(5):535-42.
7. Ahtiainen JP, Walker S, Peltonen H et al. Heterogeneity in resistance training-induced muscle strength and mass responses in men and women of different ages. Age (Dordr). 2016; 38(1):10.
8. Hautala AJ, Leon AS, Skinner JS et al. Peroxisome Proliferator-Activated Receptor-Delta Polymorphisms Are Associated With Physical Performance and Plasma Lipids: The HERITAGE Family Study. Am J Physiol Heart Circ Physiol 2007. 292 (5): H2498-505.
9. Ambrosetti M, Abreu A, Corrà U et al. Secondary Prevention Through Comprehensive Cardiovascular Rehabilitation: From Knowledge to Implementation. 2020 Update. A Position Paper From the Secondary Prevention and Rehabilitation Section of the European Association of Preventive Cardiology. Eur J Prev Cardiol 2020. 30;2047487320913379. doi: 10.1177/2047487320913379. Online ahead of print.