Teknologiasta työkaluja kuntoutukseen

Teknologia-avusteisten kuntoutuslaitteiden käyttö on yleistynyt kasvavassa määrin neurologisessa kuntoutuksessa perinteisten kuntoutusmenetelmien rinnalla nopean teknologian kehittymisen seurauksena^1–5. Terapeuttien työkaluiksi kehitettyjen kuntoutuslaitteiden avulla pyritään edistämään heikentyneiden toimintojen palautumista toiminnallisen ja korkeaintensiteettisen harjoittelun, sekä suurien toistomäärien kautta^5–7.

Kävelykuntoutuksen painopiste on viimevuosina siirtynyt perinteisistä harjoittelumuodoista painokevennettyyn ja robottiavusteiseen harjoitteluun³. Myös tietokone- ja robottiavusteiset kuntoutusmuodot ovat osoittautuneet tärkeiksi osatekijöiksi yläraajojen kuntoutuksessa⁴. Teknologia-avusteisen kuntoutuksen kustannustehokkuuden ollessa edelleen kysymysmerkki⁸, saattaa moni pohtia millaista hyötyä ja lisäarvoa se tuo kuntoutukseen.

Lähestyn asiaa ensin tieteellisestä näkökulmasta. Teknologia-avusteisten kuntoutuslaitteiden yleistyessä kliinisessä työssä, on myös niiden vaikuttavuutta tutkittu jo laajasti eri potilasryhmillä. Tutkimusnäyttöä teknologia-avusteisen kävelyharjoittelun hyödyistä on olemassa muun muassa aivoverenkiertohäiriö, aivovamma ja selkäydinvamma kuntoutujilla^1,8–10. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön sairastaneet henkilöt, joiden kuntoutukseen sisältyy teknologia-avusteista kävelykuntoutusta, saavuttavat todennäköisemmin itsenäisen kävelykyvyn verrattuna pelkästään tavanomaista kävelykuntoutusta saaneisiin⁸. Myös selkäydinvammakuntoutujilla sillä on todettu olevan useita positiivisia vaikutuksia muun muassa spastisuuteen, kipuun, kävelymatkaan ja kävelynopeuteen, vaikkakin vaikutus kävelynopeuteen ei ole merkittävämpi verrattuna tavanomaiseen kävelykuntoutukseen^3,10.

Entä sitten teknologia-avusteisen yläraajakuntoutuksen vaikuttavuus? Aihetta on tutkittu paljolti aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla henkilöillä, kun puolestaan tutkimustietoa tarvitaan lisää esimerkiksi henkilöillä, joilla on selkäydinvamma^7,11. Tuoreen Cochrane katsauksen mukaan teknologia-avusteinen yläraajakuntoutus saattaa edistää päivittäisten toimintojen suorittamista, parantaa yläraajan toimintoja ja lisätä lihasvoimaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla henkilöillä¹¹.

Kun laajennetaan asian tarkastelua tieteellisestä näkökulmasta käytäntöön, teknologia-avusteisen harjoittelun eduiksi on esitetty, että siihen liittyvä vaihtelu, uutuuden viehätys ja laitteista saatava palaute voivat vaikuttaa positiivisesti harjoittelumotivaatioon¹¹. Lisäksi rajallista terapia-aikaa pystytään sen avulla tehostamaan samalla terapeutin kuormitusta keventäen⁷; kun robottiavusteisessa kävelyharjoittelussa kuntoutuja ottaa puolessa tunnissa noin tuhat askelta, tavanomaisessa manuaalisesti avustetussa kävelyharjoituksessa otetaan samassa ajassa 50–100 askelta¹².

Kaiken kaikkiaan on mahdotonta niputtaa koko teknologia-avusteista kuntoutusta, saatikka sen vaikuttavuutta eri neurologisten potilasryhmien kuntoutuksessa yhteen blogitekstiin. Voidaan kuitenkin todeta, että teknologia-avusteiset kuntoutuslaitteet tarjoavat turvallisia, vaikuttavia ja käyttökelpoisia työkaluja perinteisten kuntoutusmenetelmien rinnalle.

Joonas Poutanen, väitöskirjatutkija, TtM, ft

Kirjoittaja työskentelee fysioterapeuttina Helsingissä Validia Synapsiassa, missä teknologia-avusteista kuntoutusta hyödynnetään monipuolisesti neurologisessa kuntoutuksessa.

Julkaisun lähteet:

• Esquenazi, A., Lee, S., Packel, A.T. & Braitman, L. 2013. A randomized comparative study of manually assisted versus robotic-assisted body weight supported treadmill training in persons with a traumatic brain injury. Physical Medicine & Rehabilitation 5, 280-290.
• Orihuela-Espina, F., Roldán, G.F., Sánchez-Villavicencio, I., Palafox, L., Leder, R., Sucar, L.E. & Hernández-Franco, J. 2015. Robot training for hand motor recovery in subacute stroke patients: A randomized controlled trial. Journal of Hand Therapy 29, 51-57.
• Mehrholz, J., Harvey, L.A., Thomas, S. & Elser, B. 2017. Is body-weight-supported treadmill training or robotic-assisted gait training superior to overground gait training and other forms of physiotherapy in people with spinal cord injury? A systematic review. Spinal Cord 55, 722-729.
• Jakob, I., Kollreider, A., Germanotta, M., Benetti, F., Cruciani, A., Padua, L. & Aprile, I. 2018. Robotic and sensor technology for upper limb rehabilitation. Physical Medicine and Rehabilitation Journal 10, 189-197.
• Mekki, M., Delgado, A.D., Fry, A., Putrino, D. & Huang, V. 2018. Robotic rehabilitation and spinal cord injury: a narrative review. Neurotherapeutics 15, 604-617.
• Sale, P., Lombardi, V. & Franceschini. 2012. Hand Robotics Rehabilitation: Feasibility and preliminary results of a robotic treatment in patients with hemiparesis. Stroke Research and Treatment.
• Singh, H., Unger, J., Zariffa, J., Pakosh, M., Jaglal, S., Craven, B.C. & Musselman, K.E. 2018. Robot-assisted upper extremity rehabilitation for cervical spinal cord injuries: a systematic scoping review. Disability and Rehabilitation: Assistive Technology 7, 704-715.
• Mehrholz, J., Thomas, S., Werner, C., Kugler, J., Pohl, M. & Elsner, B. 2017. Electromechanical-assisted training for walking after stroke. Cochrane Database of Systematic Reviews.
• Esquenazi, A., Lee, S., Wikoff, A., Packel, A., Toczylowski, T. & Feeley, J. 2017. A comparison of locomotor therapy interventions: partial-body weight – supported treadmill, lokomat, and G-EO training in people with traumatic brain injury. Physical Medicine & Rehabilitation 9, 839-846.
• Holonda, L.J., Silva, P.M., Amorim, T.C., Lacerda, M.O., Simão, C.R. & Morya, E. 2017. Robotic assisted gait as a tool for rehabilitation of individuals with spinal cord injury: a systematic review. Journal of NeuroEngineering and Rehabilitation 14.
• Mehrholz, J., Pohl, M., Platz, T., Kugler, J. & Elsner, B. 2018. Electromechanical and robot‐assisted arm training for improving activities of daily living, arm function, and arm muscle strength after stroke. Cochrane Database of Systematic Reviews.
• Pasternack, I., Fogelholm, C. & Koskinen, E. 2018. Selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksen vaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 151, 21.

Validia on mukana Fysioterapia & Kuntoutus -messuilla, jotka siirrettiin koronan vuoksi huhtikuusta 2021 syksyyn 2022.

Fysioterapia & Kuntoutus -koulutuspäivät järjestetään verkkotapahtumana 22.-23.4.2021.
Fysioterapia & Kuntoutus -tapahtuma järjestetään kokonaisuudessaan seuraavan kerran syksyllä 2022. Tällöin mukana messut ja koulutuspäivät.