-

Teknologiasta työkaluja kuntoutukseen

Kuva: Validia, kävelyrobotti Indegon päällepukeminen

Teknologia-avusteisten kuntoutuslaitteiden käyttö on yleistynyt kasvavassa määrin neurologisessa kuntoutuksessa perinteisten kuntoutusmenetelmien rinnalla nopean teknologian kehittymisen seurauksena1–5. Terapeuttien työkaluiksi kehitettyjen kuntoutuslaitteiden avulla pyritään edistämään heikentyneiden toimintojen palautumista toiminnallisen ja korkeaintensiteettisen harjoittelun, sekä suurien toistomäärien kautta5–7.

Kävelykuntoutuksen painopiste on viimevuosina siirtynyt perinteisistä harjoittelumuodoista painokevennettyyn ja robottiavusteiseen harjoitteluun3. Myös tietokone- ja robottiavusteiset kuntoutusmuodot ovat osoittautuneet tärkeiksi osatekijöiksi yläraajojen kuntoutuksessa4. Teknologia-avusteisen kuntoutuksen kustannustehokkuuden ollessa edelleen kysymysmerkki8, saattaa moni pohtia millaista hyötyä ja lisäarvoa se tuo kuntoutukseen.

Lähestyn asiaa ensin tieteellisestä näkökulmasta. Teknologia-avusteisten kuntoutuslaitteiden yleistyessä kliinisessä työssä, on myös niiden vaikuttavuutta tutkittu jo laajasti eri potilasryhmillä. Tutkimusnäyttöä teknologia-avusteisen kävelyharjoittelun hyödyistä on olemassa muun muassa aivoverenkiertohäiriö, aivovamma ja selkäydinvamma kuntoutujilla1,8–10. Esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön sairastaneet henkilöt, joiden kuntoutukseen sisältyy teknologia-avusteista kävelykuntoutusta, saavuttavat todennäköisemmin itsenäisen kävelykyvyn verrattuna pelkästään tavanomaista kävelykuntoutusta saaneisiin8. Myös selkäydinvammakuntoutujilla sillä on todettu olevan useita positiivisia vaikutuksia muun muassa spastisuuteen, kipuun, kävelymatkaan ja kävelynopeuteen, vaikkakin vaikutus kävelynopeuteen ei ole merkittävämpi verrattuna tavanomaiseen kävelykuntoutukseen3,10.

Entä sitten teknologia-avusteisen yläraajakuntoutuksen vaikuttavuus? Aihetta on tutkittu paljolti aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla henkilöillä, kun puolestaan tutkimustietoa tarvitaan lisää esimerkiksi henkilöillä, joilla on selkäydinvamma7,11. Tuoreen Cochrane katsauksen mukaan teknologia-avusteinen yläraajakuntoutus saattaa edistää päivittäisten toimintojen suorittamista, parantaa yläraajan toimintoja ja lisätä lihasvoimaa aivoverenkiertohäiriön sairastaneilla henkilöillä11.

Kun laajennetaan asian tarkastelua tieteellisestä näkökulmasta käytäntöön, teknologia-avusteisen harjoittelun eduiksi on esitetty, että siihen liittyvä vaihtelu, uutuuden viehätys ja laitteista saatava palaute voivat vaikuttaa positiivisesti harjoittelumotivaatioon11. Lisäksi rajallista terapia-aikaa pystytään sen avulla tehostamaan samalla terapeutin kuormitusta keventäen7; kun robottiavusteisessa kävelyharjoittelussa kuntoutuja ottaa puolessa tunnissa noin tuhat askelta, tavanomaisessa manuaalisesti avustetussa kävelyharjoituksessa otetaan samassa ajassa 50–100 askelta12.

Kaiken kaikkiaan on mahdotonta niputtaa koko teknologia-avusteista kuntoutusta, saatikka sen vaikuttavuutta eri neurologisten potilasryhmien kuntoutuksessa yhteen blogitekstiin. Voidaan kuitenkin todeta, että teknologia-avusteiset kuntoutuslaitteet tarjoavat turvallisia, vaikuttavia ja käyttökelpoisia työkaluja perinteisten kuntoutusmenetelmien rinnalle.

Joonas Poutanen, Validia

Joonas Poutanen, väitöskirjatutkija, TtM, ft

Kirjoittaja työskentelee fysioterapeuttina Helsingissä Validia Synapsiassa, missä teknologia-avusteista kuntoutusta hyödynnetään monipuolisesti neurologisessa kuntoutuksessa.

Validia on mukana Fysioterapia & Kuntoutus -messuilla

Tule keskustelemaan lisää messuosastolle ja Kokeile & Opi -radalle. Joonas Poutasta voi kuulla lisää myös messujen ohjelmalavalla Validian puheenvuoroissa ke klo 15 ja to klo 11.

Ammattilaisilla on messuille vapaa pääsy rekisteröitymällä kävijäksi netissä. Lue lisää ja tule mukaan!

 

Julkaisun lähteet:

  • Esquenazi, A., Lee, S., Packel, A.T. & Braitman, L. 2013. A randomized comparative study of manually assisted versus robotic-assisted body weight supported treadmill training in persons with a traumatic brain injury. Physical Medicine & Rehabilitation 5, 280-290.
  • Orihuela-Espina, F., Roldán, G.F., Sánchez-Villavicencio, I., Palafox, L., Leder, R., Sucar, L.E. & Hernández-Franco, J. 2015. Robot training for hand motor recovery in subacute stroke patients: A randomized controlled trial. Journal of Hand Therapy 29, 51-57.
  • Mehrholz, J., Harvey, L.A., Thomas, S. & Elser, B. 2017. Is body-weight-supported treadmill training or robotic-assisted gait training superior to overground gait training and other forms of physiotherapy in people with spinal cord injury? A systematic review. Spinal Cord 55, 722-729.
  • Jakob, I., Kollreider, A., Germanotta, M., Benetti, F., Cruciani, A., Padua, L. & Aprile, I. 2018. Robotic and sensor technology for upper limb rehabilitation. Physical Medicine and Rehabilitation Journal 10, 189-197.
  • Mekki, M., Delgado, A.D., Fry, A., Putrino, D. & Huang, V. 2018. Robotic rehabilitation and spinal cord injury: a narrative review. Neurotherapeutics 15, 604-617.
  • Sale, P., Lombardi, V. & Franceschini. 2012. Hand Robotics Rehabilitation: Feasibility and preliminary results of a robotic treatment in patients with hemiparesis. Stroke Research and Treatment.
  • Singh, H., Unger, J., Zariffa, J., Pakosh, M., Jaglal, S., Craven, B.C. & Musselman, K.E. 2018. Robot-assisted upper extremity rehabilitation for cervical spinal cord injuries: a systematic scoping review. Disability and Rehabilitation: Assistive Technology 7, 704-715.
  • Mehrholz, J., Thomas, S., Werner, C., Kugler, J., Pohl, M. & Elsner, B. 2017. Electromechanical-assisted training for walking after stroke. Cochrane Database of Systematic Reviews.
  • Esquenazi, A., Lee, S., Wikoff, A., Packel, A., Toczylowski, T. & Feeley, J. 2017. A comparison of locomotor therapy interventions: partial-body weight – supported treadmill, lokomat, and G-EO training in people with traumatic brain injury. Physical Medicine & Rehabilitation 9, 839-846.
  • Holonda, L.J., Silva, P.M., Amorim, T.C., Lacerda, M.O., Simão, C.R. & Morya, E. 2017. Robotic assisted gait as a tool for rehabilitation of individuals with spinal cord injury: a systematic review. Journal of NeuroEngineering and Rehabilitation 14.
  • Mehrholz, J., Pohl, M., Platz, T., Kugler, J. & Elsner, B. 2018. Electromechanical and robot‐assisted arm training for improving activities of daily living, arm function, and arm muscle strength after stroke. Cochrane Database of Systematic Reviews.
  • Pasternack, I., Fogelholm, C. & Koskinen, E. 2018. Selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksen vaikuttavuus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 151, 21.