Kuinka liikunta vaikuttaa aivoterveyteen?

”What you do to your brain, you do to your body and what you do to your body, you do to your brain.” Lauseen alkuperäistä kontekstia en enää muista, mutta se palasi mieleeni alkaessani tutkimaan tarkemmin aivoterveyden ja liikunnan välisiä yhteyksiä. Liikunta on lääke – aivoillekin, erityisesti ikääntyessä. Aivoterveys on myös merkittävä kansaterveydellinen tekijä, sillä maailmassa joka kolmas sekunti joku sairastuu muistisairauteen. Vuonna 2020 dementian ilmaantuvuus oli globaalisti jo yli 50 miljoonaa ja lukema tulee kaksinkertaistumaan jokaista kuluvaa kahtakymmentä vuotta kohden (1).

Liikunnan ja aivoterveyden välinen positiivinen yhteys on tieteellisesti laajalti todistettu. Liikunnan muodoista erityisesti kestävyysliikunnan yhteyksiä kognitiivisiin toimintoihin ja aivojen biologisiin muutoksiin on tutkittu paljon, mutta myös voimaharjoittelulla näyttäisi olevan samankaltaisia vaikutuksia aivoihin (2,3). Liikunnalla voidaan muun muassa pienentää riskiä sairastua dementiaan ja parantaa toiminnanohjausta, prosessointikykyä ja muistia (4). Myös oppiminen ja luovuuskin näyttävät saavan lisäpotkua liikunnasta. Suomalaisessa Finger- tutkimuksessa (THL) selvitettiin ensimmäistä kertaa maailmassa, kuinka noudattamalla kattavaa elintapaohjausta voidaan parantaa ikääntyneiden kognitiivisia toimintoja ja ehkäistä muistitoimintojen heikkenemistä (5). Liikkuminen vaikuttaa myös mielialaan ja sen on todistettu olevan toimiva keino lieventämään ahdistusta ja masennusoireistoa (2, 4). Liikunnan avulla voidaan vaikuttaa positiivisesti niin jaksamiseen, uneen, mielialaan, kuin elämänlaatuun. Ihmepilleri, siis!

Vielä ei olla saavutettu täyttä tietoutta siitä, millä kaikilla mekanismeilla tarkalleen ottaen fyysinen aktiivisuus saa aikaan suotuisia muutoksia aivoissa. Erään selkeyttävän jaottelun mukaan ikääntyneillä näyttöön perustuvien, kognitiota parantavien mekanismien kirjo voidaan jakaa kolmeen tasoon. Solu- ja molekyylitason biokemiallisiin muutoksiin (kuten hermokasvutekijät BDNF:n ja IGF-1:n), aivojen rakenteellisiin ja toiminnallisiin muutoksiin (kuten aivokuoren volyymi, valkoisen aineen sekä aivojen rakenteen muutokset), sekä korkeamman tason käyttäytymisen muutoksiin (kuten mielentila ja uni) (2).

Tämänkaltaisen uuden tiedon päivittyminen helpottaa ammatillisten tavoitteideni saavuttamista – liikunnan ja erityisesti voimaharjoittelun merkityksen korostamista ikääntyvien keskuudessa. Työskentelemme HURilla tarmokkaasti sen eteen, että jokaisella olisi mahdollisuus elää mahdollisimman pitkään tervettä ja itsenäistä elämää. Haluamme tarjota parhaat konseptit ja tuotteet elinikäisen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Miten sitten aivojen näkökulmasta tulisi liikkua?

Pitkälti interventioissa esiintyvän liikunnan heterogeenisyyden vuoksi ei tarkoista liikuntaresepteistä olla vielä onnistuttu pääsemään konsensukseen. Kuitenkin näyttäisi siltä, että nykyiset kansalliset ja kansainväliset liikuntasuositukset (7,8) puoltavat myös aivoterveyttä erittäin hyvin. Liikunnan tulisi olla pääpiirteittäin säännöllistä, tarpeeksi reipasta, nousujohteista, ja sisältää niin kestävyys- kuin voimaharjoitteluakin. Ikääntyneillä on syytä erityisesti kiinnittää huomiota myös liikkuvuuteen ja tasapainon ylläpitämiseen. Tärkeää on löytää itselle mieluinen ja hyvää mieltä tuottava liikuntaharrastus, jolloin sen parissa jaksaa säännöllisesti jatkaa.

Nykyhetken ja tulevaisuuden kysymyksiä aivojen ja liikunnan osa-alueella ovatkin ns. annos-vastesuhde, sekä liikunnan kohdentaminen esimerkiksi diagnoosipohjaisesti tai suoraan johonkin tiettyyn kognition osa-alueeseen. Lisää tutkimusta kaivataan myös selvittämään tarkemmin liikunnan yksilötason moderoivia ja myötävaikuttavia tekijöitä, kuten vaikka sukupuolen tai iän spesifejä vaikutuseroja. (2, 8, 9)

Sillä aikaa kun odottelemme innokkaana uutta tutkimustietoa, muistakaamme liikkua monipuolisesti myös mielemme vuoksi!

Nyyti Saikkonen, TtM, ft
Koulutus- ja tutkimuspäällikkö
HUR

Lähteet:

Altzheimer’s disease international. Dementia statistics. Viitattu 10.3.2021. https://www.alzint.org/about/dementia-facts-figures/dementia-statistics/
Stillman, C.M., Esteban-Cornejo, I. Brown, B., Bender, C.M. & Erickson, K.I. 2020. Effects of Exercise on Brain and Cognition Across Age Groups and Health States. Trends in Neurosciences 43 (7).
Herold, F., Törpel, A., Schega, L. & Müller, N.G. 2019a. Functional and/or structural brain changes in response to resistance exercises and resistance training lead to cognitive improvements – a systematic review. European Review of Aging and Physical Activity 16(10).
2018. Physical Activity Guidelines Advisory Committee. Physical Activity Guidelines Advisory Committee Scientific Report. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services.
2021. Finger- tutkimuksen tuloksia. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finger-tutkimushanke/finger-tutkimuksen-tuloksia Viitattu 11.3.2021
UKK-instituutti. 2019. Vireyttä liikkumalla. Viikoittainen liikkumisen suositus yli 65-vuotiaille. https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-suositukset/liikkumisen-suositus-yli-65-vuotiaille/.
2020. WHO guidelines on physical activity and sedentary behaviour.
Herold, F., Müller, P., Gronwald, T. & Müller, N.G. 2019b. Dose–Response Matters! – A Perspective on the Exercise Prescription in Exercise–Cognition Research. Psychol. 10.
Barha, C.K., Galea, L., Nagamatsku, L.S., Erickson, K.I., Liu-Ambrose, T. 2017. Personalising exercise recommendations for brain health: considerations and future directions. British Journal of Sports Medicine (51) 636–639.

Kuka Nyyti Saikkonen?

Nyyti on koulutukseltaan fysioterapeutti ja terveystieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta. Hän työskentelee koulutus- ja tutkimuspäällikkönä HUR:illa vastuullansa ratkaisuihin liittyvä koulutus ja sen kehittäminen niin Suomessa, kuin globaalistikin. Toinen vastuualue hänellä on koordinointi, ohjaus ja raportointi erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Monimuotoinen sidosryhmätyöskentely ja osastoyhteistyö kuuluu läheisesti Nyytin työnkuvaan, samoin kuin eri foorumeilla tapahtuva esiintyminen ja asiantuntijatyö. Lisäksi hän tekee ajoittain kliinistä työtä asiakkaiden ja tutkimushenkilöiden ohjauksen parissa. Aiemman työhistorian aikana hän on työskennellyt monipuolisesti erilaisten koulutuksellisten, terveyttä edistävien ja kaupallisten tehtävien parissa.

Blogitekstit ovat Fysioterapia & kuntoutus -tapahtuman kumppaniyritysten itse tuottamia tekstejä, joiden aihealue on ollut heidän vapaasti valittavissaan.